Latupalaverissa linjattiin latuverkon tulevaisuutta
Uimahallin kokoushuoneelle kokoontui keskustelemaan yli 30 hiihtämisestä ja latuverkoston tulevaisuudesta kiinnostunutta kuntalaista. Kokouksessa tehtiin linjauksia latuverkoston tulevaisuudesta ja sen ylläpidosta. Keskeinen linjaus oli määritellä ensi talvesta alkaen niin sanottu ”runkoreitti”, joka on tärkein ja tiheimmin hoidettava latuverkoston osuus. Runkoreitistä sekä muista palaverin asioista tarkemmin alla olevassa kokousmuistiossa.
MUISTIO / LATUPALAVERI 19.3.2019, klo 18:00-20:30, Uimahallin kokoushuone
Hoidettavien latujen määrä
Latukoneella hoidettavia latuja noin 110 km, hoidon kesto 13-16,5 tuntia/kierros. Lisäksi kelkalla hoidettavat reitit kaupungin itäpuolella.
Runkoreitti
PiVe:n Jaakko Heinonen ja Mikko Kalilainen esittelivät runkoreitti-idean, joka sai laajaa kannatusta. Runkoreitti sijoittuu Uhomäelle ja läheiselle suoalueelle, sisältää myös yhdysreitin Hiekanpäähän. Runkoreitin pituus noin 20 km. Runko ajettaisiin aina ensin, aluksi kaupunkiin ja mahdollisesti Harjun koululle. Sitten muut osat runkoreitistä. Tarkempi hoitotapa päätetään ennen seuraavan hiihtokauden alkua.
Uhomäen uudet reitit
Uhomäelle tehdään peruskorjausta kesällä 2019. Latupohjia parannellaan, uudet opasteet asennetaan ja kuntoportaat rakennetaan. Lisäksi reitit menevät osin uusiksi. PiVen edustajat esittelivät ehdotuksen uudesta reitityksestä. Ehdotuksessa on 1, 2, 3 ja 5 kilometrin reitit. Ykkönen ja kakkonen ovat näistä helpoimmat reitit. Etuna on selkeät tasakilometrimatkat, risteävän hiihtoliikenteen välttäminen sekä valaisinmäärien optimoiminen. Myös reittien profiili on monipuolinen. Kari Lounasaholla oli edellisestä hieman poikkeava ehdotus. Tässä ehdotuksessa on hieman vähemmän mäkiä. Uusi reititys päätetään kevään aikana. Reitityksestä riippumatta osallistujat pitivät tärkeänä että Uhomäelle saataisiin tasainen, kivituhkalla päällystetty ura, joka toimisi ensilumen latuna. Tähän soveltuisi esim. suunniteltu 2 km latu-ura.
Pappilan pelto
Pappilan pelto on tärkeä kouluille. Koulut eivät ehdi liikuntatunnin aikana sen pitemmälle. Halsteri olisi hyvä olla mäen alla. Lukiossa ei juurikaan hiihdetä, sen sijaan ylä- ja alakouluissa hiihdetään.
Länsirinne-Pappilanmäki -yhteys
Jotta Pappilanmäen kohdalla voitaisiin välttää useampi tienylitys hiihtämällä, selvitetään mahdollisuus viedä latu-ura suoraan entisen pulkkamäen rinteeseen Kirkkotien yli ilman että tarvitsee kiertää kirkkoa.
Lisälenkki Uuhilammen pohjoispäässä
Kari Lounasaho esitti, että Uuhilammen pohjoispään lähellä otettaisiin käyttöön 800 m lisälenkki. Tällä vältettäisiin keväällä roskaantuva osuus. Kustannuksiltaan reitin rakentaminen olisi hyvin edullista ja talkootyötä olisi tarjolla.
Pysäköintialueet
Naarajärvellä asuvat toivoivat, että hautausmaalle saataisiin lähtöpaikka. Se olisi sijainnin puolesta hyvä paikka Pieksämäen länsi-osissa asuville. Toisaalta seurakunnan taholta on tullut toive, että viikonloppuisin hiihtäjät eivät käyttäisi hautausmaan parkkia. Anssi Tarkiainen Pieksämäen kaupungin maankäytöstä ratkaisi ongelman ja kertoi, että Suonenjoentien aloituksen kohdalle on mahdollista tehdä lisäparkkipaikka.
Vangasjärven koillisväylä
Jukka Kilpeläinen esitteli tekemänsä suunnitelman Vangasjärven koillisväylästä. Ideana on, että Vangasjärven ympäri pystyisi kulkemaan maata pitkin pohjoisen kautta. Tällöin ei tarvitsisi mennä jäälle. Kulku olisi mahdollista talvella hiihtäen ja lumettomana aikana kävellen tai pyörälla. Talvella koillisväylälle riittäisi yksi perinteinen latu sekä luistelu-ura. Raivattavaa on 1,7 km matkalla. Liikuntatoimi selvittää lupa-asian ELY-keskukselta, sillä reitti kulkisi Natura-alueella. Reitin kohdalla on myös kaksi maanomistajaa. Vangasjärven pohjoispäähän tulisi noin 1 km pitkostettavaa osuutta itä-länsi suunnassa. Palaverissa nousi myös toinen ehdotus, jonka mukaan voitaisiin selvittää vaihtoehtoinen reitti Anolan kautta.
Latu Anolaan?
Kokouksessa tuotiin esille golfkenttien tai niiden ympärysalueiden käyttäminen hiihtolatujen pohjana. Aukeilla golfkenttäalueilla ei ole latujen roskaantumisongelmaa ja lisäksi tasainen ja sileä pohja mahdollistaa ensilumen ladun. Tällaisia esimerkkejä löytyy esim. Mikkelistä ja Siilinjärveltä.
Siilin pururata
Siilin pururata tulisi kokoukseen osallistujien mielestä ehdottomasti säilyttää kunnossapidon piirissä. Ympärillä on paljon asutusta ja hiihtäjiä riittäisi. Myös Maaselän koulun isoimmat oppilaat käyttävät toisinaan pururataa. Pururadalle saisi kätevästi esim. 2 km ladun.
Selkiön pururata
Kokoukseen osallistujat kokivat myös Selkiön pururadan säilyttämisen tärkeäksi. Pururadan lähistöllä asuu runsaasti ihmisiä, jotka ovat tottuneet käyttämään latua.
Kontiopuiston pururata
Kontiopuiston pururata on hyvällä käyttöasteella niin aikuisten kuin koululaistenkin toimesta. Lisäksi koulu käyttää myös Kisakontion kenttäaluetta. Koululta toivotaan, että jatkossakin perinteisen latua pääsee koululta Tahinsuolle.
Itäiset ladut
Konttarin pururadalta itään on Pieksän latu ry:n hoitama latu-alue. Latu ry hoitaa aluetta kelkkatyönä omien aikataulujen mukaan. Lisäksi Kukkarojärven ja Pyijyn alueella on kaupungin tilaamaa perinteisen latu-uraa. Itäinen latu-alue tuo vaihtelua pururata-, suolatu- ja järvilatuverkostoon. Esimerkiksi Pyijy koetaan tärkeäksi eräladuksi. Pieksän Ladun edustaja Kari Yrjänäinen esitti, että Pyijyn ja Salvosenmäen alueella voisi merkata selkeämmin talvikävelyn ja hiihtolatujen urat. Nyt kävelijät ovat toisinaan kävelleet laduilla.
Järviladut
Järven jäällä sijaitsevat ladut ovat yleensä hyvin haastavia ylläpitää. Tuuli kinostaa lunta ja vesi nousee herkästi jäälle. Järviladut koettiin palaverissa vähiten tärkeiksi laduiksi.
Hoitojärjestys
Kokoukseen osallistujien kommenttien perusteella oli mahdollista laatia yleisen tason hoitojärjestys.
1. runkoreitti ja hiekanpää
2. pururadat ja koulut
3. muut maaladut
4. jääladut
Latujen hoito kouluja varten
Koulujen opettajat ovat suoraan yhteydessä latujen hoitajaan ja sopivat milloin koulujen ladut kunnostetaan.